Palkka on yleensä rahana maksettu korvaus tehdystä työstä. Palkkaa voidaan maksaa osittain myös monina veronalaisina luontoisetuna, kuten ruoka- tai asuntoetuna. Myös autoetu voi olla osa verotuksenalaista palkkaa. Kun uusi työ on alkamassa on usein myös palkkaneuvottelut ajankohtaiset.
Palkkauksen perusta löytyy eri alojen työehtosopimuksista. Työnantajien on työsopimuslain (55/2001) nojalla noudatettava vähintään nk. yleissitovaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen yleissitovuus viittaa siihen, että se on valtakunnallinen ja että sitä pidetään asianomaisella alalla edustavana työehtosopimuksena.
Alakohtaisissa työehtosopimuksissa määritetään myös alojen vähimmäispalkat.
Puhelinmyyjän palkkausjärjestelmän voi sanoa perustuvan palkan kaksijako-oppiin. Kokonaistuloon kuuluvat
Tuloksen nojalla määräytyvän palkkaprovision lisäksi Hyvät Lehdet Oy palkitsee työntekijöitään hyvistä työsuorituksista myös erilaisin bonuksin.
Työehtosopimuksiin määriteltävät työtulojen tason perusteet määritellään monen muuttujan avulla. Palkkauksen määrittelyssä huomioidaan mm.
Myös toimialalla, työpaikan maantieteellisellä sijainnilla sekä sillä, onko työnantajasektori julkinen vai yksityinen, on merkitystä palkan suuruuteen.
Sekä palkansaaja että työnantaja maksavat työntekijän bruttopalkanmukaisia eläke- ja muita maksuja. Työntekijä itse maksaa palkasta kunnalliset ja valtiolliset verot, mahdollisen ammattiliittojäsenmaksun sekä työeläkemaksuja.
Myös työnantaja maksaa työntekijästä bruttopalkan päälle melkoisesti sivukuluja. Näistä tärkeimpiä ovat palkansaajan eläketurvaa takaava, työntekijän eläkelain mukainen TyEL-maksu sekä työttömyysvakuutusmaksu. Työnantajan maksettavaksi lankeaa yleensä myös muita vakuutusmaksuja.
